Ehkäistään syrjäytymistä - jatkopaikka kaikille peruskoulun jälkeen!
Monet nuoret suorittivat peruskoulunsa joko enemmän tai vähemmän
kunniallisesti loppuun asti - onnea vielä heille!
Nuorilta vaaditaan nyky-yhteiskunnassamme paljon. 15-vuotiaana pitäisi
tietää mitä kautta pääset toiveammattiisi. Mikä sinusta tulee isona? Nämä
kysymykset ovat suuria kysymyksiä peruskoulunsa päättävälle nuorelle. Näiden
kysymysten vastaukset kuitenkin määräävät elämääsi useiden vuosien ajan,
vaikka monipuolinen koulutus eri aloilta onkin nykyään in.
On kuitenkin hämmentävää, että tänä vuonna 1 600 nuorta ei ole hakenut
minkäänlaiseen koulutukseen peruskoulun jälkeen. Vaikka nykyinen
yhteiskuntamme tarjoaa monipuolisen ja ainakin vielä lähes ilmaisen
koulutuspaletin, ei jokainen nuori siitäkään syystä löydä itselleen sopivaa
koulutusvaihtoehtoa. Lisäksi tuhannet ja taas tuhannet kevään yhteishaussa
hakeneet nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa ainakin ensimmäisellä
hakukierroksella. Ilman tutkintoa nämä nuoret jäävät tulevaisuudessakin
tyhjän päälle.
On selvää, että näiden koulupudokkaiden elämä ei tule välttämättä olemaan
ruusuilla tanssimista - Suomessa ilman koulutusta oleva nuori on vain
tilastoja rumentava, yhteiskunnan hyljeksimä yksilö. Nämä koulupudokas
nuoret eivät ainoastaan hukkaa elämästään vain yhtä vuotta. Riskinä on myös
pitempi aikainen syrjäytyminen opiskelusta, työelämästä ja elämästä
ylipäänsä. Onko eläköityvällä yhteiskunnallamme varaa nuorisomme,
tulevaisuutemme syrjäytymiseen?
Mielestäni on monia hyviä keinoja, joita voitaisiin käyttää yhä
monipuolisemmin ehkäisemään nuorten syrjäytymistä koulutuksesta. Ensinnäkin
on tärkeää, että jokainen peruskoulunsa keväällä päättävä hakee johonkin
oppilaitokseen, 10-luokalle, ammattistarttiin, työpajatoimintaan tai muuhun
itselle sopivaan vaihtoehtoon, josta on pohdittu yhdessä yläasteen
opinto-ohjaajan kanssa. Jos nuori ei ensimmäisessä haussa päässyt sisälle,
on vielä tärkeää hakea täydennyshaussa uudestaan. Tämän jälkeen voidaan
keskustella vakavasti 10-luokasta, työpajatoiminnasta,
oppisopimuskoulutuksesta tai muusta vastaavasta toiminnasta vuoden ajaksi.
On tärkeää, ettei nuori jää tyhjän päälle vuodeksi. Usein yksikin välivuosi
johtaa pitempään syrjäytymiseen!
Lisäksi esimerkiksi Oulussa on "Etsivän työ"-hanke, jonka avulla pyritään
löytämään nämä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tämä hanke on
varteenotettava hanke, joka mielestäni kannattaisi toteuttaa useammissakin
kunnissa. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet tietenkin maksavat,
mutta myös syrjäytyneet nuoret tuottavat suuren loven yhteiskuntamme
kukkaroon - syrjäytyneen nuoren hinnaksi arvioidaan noin miljoona euroa,
joten se ei ole yhteiskunnallemmekaan saati sitten näille nuorille
edullista.
Huolestuttavinta on, että noin 15 % nykyisestä nuorisosta jää ilman
minkäänlaista toiseen asteen koulutusta - tulevaisuutta ajatellen tilanne on
sietämätön! Tästä syystä keskustelu oppivelvollisuuden nostamisesta
kattamaan myös toinen aste on äärimmäisen hieno ja tärkeä.
Oppivelvollisuutta pidentämällä jokainen nuori saisi vaaditun toisen asteen
tutkinnon, joka näin ollen myös vähentäisi nuorten syrjäytymistä
yhteiskunnasta sekä takaisi ammattitaitoisen työvoiman saannin myös tulevina
vuosina suurten ikäluokkien siirtyessä pois työelämästä - tätä tulevaisuuden
Suomi tarvitsee!
Mari Mantere, lukiolainen,
Rauman nuorisovaltuuston puheenjohtaja